Minitomaattien ihmeellinen elämä.

Kun ostimme minitomaatin siinä oli kourallinen punaisia tomaatteja. Syötyämme ne halusimme lisää samanlaisia. Siirsimme tomskun suurempaan astiaan tuoreeseen multaan. Tomaattimme kaipasi myös lannoitusta. Edelliset kanankakka jutut olivat loppu, siis kauppaan. Kaikenlaista kukittajaa ja vihreitä lehtiä varten kyllä löytyi, vaan ei mitään vihannesten sato toiveille. Viimein jostain hyllyn perältä osui käteeni paketti jossa oli juuresten kuvia, siis sitä. Tuote oli jauhomaista ja sillä lannoitettiin tomaattia ja muutakin kasvavaa. Tomaatti tykkäsi ja alkoi kasvattaa uutta versoa ja kukkaa niin että ei mitään määrää. Jännittyneinä seurasimme tuleeko niihin myös tomaatin alkuja ja tulihan niihin.

Myöhemmin aloin tutkia tarkemmin lannoite pakkausta, enkä ollut uskoa silmiäni. Se on pingviinin kakkaa!

Ajatelkaa täällä Espanjan lämmössä kasvatamme mini tomaattejamme pingviinin kakkalla. En silti hetkeäkään epäile etteikö se toimisi. Sehän syö kalaa ja meren eläviä ja niissä on paljon hyviä aineita, vaikka pingviini itse jo onkin osan käyttänyt. On vain vähän pitkältä nää lannoitteet, eikö pingviinit sentään asusta " vähän" pohjoisemmassa.

Pientä tomaatin alkua on pilvin pimein, eri juttu sitten kypsyvätkö kaikki. Näin syksyisin on vielä kovia myrskyjä, täytyy varmaan laahata tomsku niiltä suojaan sisälle. Pihallamme asustaa iso hepokatti, sillä on mittaa joku 8 - 9 senttiä ja se syödä mutustaa melkein kaikkea mitä pihalla kasvaa, hibiscusta, murattia, margariittoja ym;ta, vaan tomaatin se on toistaiseksi jättänyt rauhaan. Toivottavasti se pysyy entisissä ateria tottumuksissaan, sillä meille tulee pahat välit jos se alkaa natustella meidän tomaattiamme.