Kesä kuluu niin huimaa vauhtia, että jää blogikin päivittämättä. Olemme ajelleet pitkin Suomea, sukulaisia tapaamassa ja etsimässä pientä kesäpaikkaa. Sukulaiset ovat löytyneet entisistä osoitteista ja kovasti olemme nauttineet yhteisestä ajastamme. Kesäpaikan löytyminen sen sijaan ottaa koville. Vaatimuksemme eivät ole kovin kovat, mutta sijainnin suhteen yritämme rajoittaa matkan tänne Satakuntaan alle 40 kilometriin. Kun rahaakaan ei ole paljon tuhlattavaksi, ei sitä valikoimaa niin mahdottomasti ole.

Muutama kuva juhannuksen vietosta Ähtärissä mökillä.

Nyt kesän vietto jatkuu täällä Satakunnassa. Ilmoja on piisannut, siis sadetta ja välillä aika viileitäkin päiviä, onneksi välillä myös auringon paistetta. Olemme jopa kerran voineet kattaa ruokahetkemme ulkoterassin pöydälle. No, olisi kauniita päiviä toki useammin ollut, vaan tuntuu riittävän monen moista tohinaa, ilman ruokavehkeiden ulos kiikuttamistakin.

Tänään palasimme Laihian reissulta, kiitos vain kovasti Valokki siskolle ja Kaarnikka siskolle, sinne jäi huiskuttelemaan myös äitiliini. Pirteänä hän siellä vain tepsuttelee Ilmari keppiinsä nojaillen. Kotinsa pursuilee taidetta ja tauluja. Uusiakin on suunnitteilla, kun vain kroppa antaisi myöden maalailla. Äitiliiniä harmittaa kun kulunut ranka ei oikein tahdo kestää kuin muutaman hetken maalausta, sitten täytyy huilata, muuten tulee vaikeuksia. Kun työn touhuun alkaa se tahtoo viedä mukanaan, eikä muista pitää tarpeellisia taukoja. Äidin liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeutunut ja yksinäisiä tunteja tulee siksikin lisää. Hän olisi varmaan jo aikaa sitten tullut pitkähäntäisiin täihin ilman tuota maalaus juttuaan. Niinpä---- hyvää kesän jatkoa hyvät ihmiset.

Matka kertomusta.

Näkymiä matkan varrelta, Espanja - Suomi. Tämä taitaa olla vielä Espanjan puolelta. Olemme kulkeneet samaa väliä jo niin usein, että kohteet on kuvattu moneen kertaan.

 Ajoilma mitä parhain, kun lähdimme Espanjasta, siellä oli 26 - 28 asteisia päiviä. Mutta matkan alkaessa onneksi oli puolipilvistä, eikä huippulämpötiloja. Vaikka autossa on ilmastointi, oikein kirkkaassa auringossa on silti väsyttävää ajaa.

 Meri vilahtelee vielä viimeisiä kertoja, ennenkuin alamme suunnistaa ylöspäin.

Joka kerta kun palaamme Espanjaan alaspäin ja meri tulee ensikertoja näkyviin, tuntuu että matkan suurimmat vaikeudet on jo voitettu.

Tätä pahuksen hotellia etsimme monta tiimaa, väsyneinä ja turhautuneina. Ajelimme ainakin 10 kilometriä ihan turhaan, syystä että hotellilla ei ollut tarkkaa osoitetta. Nyt kun tietää missä se on , sinne on ihan helppo osata.

 Ranskaa ja sitten Saksaa. Ilmat suosivat edelleen. Tietyöt hidastavat välillä aika lailla, vaan minkäs teet. Pakko niitä teitä on korjata.

 Tämä kuva on jo Oldenburgista pohjois Saksasta. Se on kovin viehättävä paikka ja yöpymis vaihtoehtoja on runsaasti.

Saksan - Tanskan lautalle, sitten läpi Tanskan ja uudelleen lautalle ja lopulta Ruotsiin Helsingöriin. Ja  E-4 sta kohti Stokholmia.

 Unikkojen räiskyvää punaa yhdellä taukopaikalla.

Täälläkin nukuimme yhden yön, ihan siisti paikka. Suihkut ja wc;t käytävällä, se on vähän epämukavaa, mutta kyllä se niinkin käy.

Sitten olikin enää pieni matka Tukholmaan ja illalla ajelimme laivaan joka kuljetti meidät yön aikana Suomen Turkuun ja sehän on jo melkein kotona.

Matkaviikko takana.

No niin, nyt sitten olemme taas synnyinmaan kamaralla. Viime sunnuntaina lähdimme ajamaan Espanjasta ja tänä aamuna seitsemältä putkahdimme ulos Tukholman lautalta Turkuseen autoinemme. Takana noin 3500 kilometriä ajoa ja yöpymisiä eri tasoisissa hotelleissa ja pensioneissa. Lisäilen kuvia matkalta, kunhan ehdin niitä vähän valikoida. Väsyttää vaan ruokaostoksille on tästä lähdettävä. Kaunista helteistä viikonloppua ystävät.

Taukoa pidetään.

Nyt seuraa blogissa tauko, sillä netti katkeaa täältä kotoa tänään. Jos en matkalla satu löytämään netti yhteyttä jatkamme harjoituksia vasta kun pääsemme Satakuntaan. Heippa siis siihen asti, pitäkää huolta toisistanne.

Aarrekartta asiaa ja muutakin.

Lueskelin tuossa Runotalon Sarin aarrekartta juttuja ja tuli mieleeni seuraavaa. Parikymmentä vuotta sitten innostuimme mieheni kanssa etelän matkailusta. Rahat vain olivat tiukalla, siispä asia vaati suunnittelua. Tein pahvipaketista itselleni säästölippaan ja päällystin sen kauniilla kuvilla toive koheestani, oli aurinkoa ja hiekkaa, vihreyttä ja valoa, sinistä merta. Lippaaseen tiputtelin mahdollisimman usein kolikoita ja välillä jonkun setelinkin. Vuosikaudet tuo säästöjuttu toimi matkojen toteutumisen tukena. Olen aina ollut kuvien suurkuluttaja ja muistan mieleiset kuvat vielä vuosien takaa. Siis siinähän toimi tämä aarrekartta idea ihan puhtaana. Silloin haaveilimme, voi kun joskus pääsisi etelään pidemmäksi aikaa, ehtisi kunnolla levätä. Nyt on jo 13;sta vuosi menossa täällä lämpimässä. Kesäisin ajelemme usein Suomeen ja niin on aikomus tehdä tänä kesänäkin.

Siis kohtapuoliin näemme
rakkaamme kasvokkain.
Vähän reilu kaksi viikoa ja
aloitamme ajourakan. Pitäkää taas peukkuja että kaikki menee hyvin, eikä kukaan huumehörhö aja meitä liiskaksi.

Pihanäkymä pihan puolen terassilta ja aamuinen auringon nousu tuosta rannasta.
Hyvää viikonloppua ja valoisaa alkavaa viikkoa ystävät

Järistyksiä.

Pitää nyt kirjoitella sen verran että, ei kaikkien tarvi soittaa. Lorcassa Espanjassa oli tuhoisa maanjäristys vuorokausi sitten. Siellä on kuollut 9 henkeä ja loukkaantunut yli 200. Lorcaan on meiltä noin100 km, ehkä vähän vähemmän. Meillä ei ole vielä ainakaan tuntunut maanjäristyksen tärinöitä. Ei ainakaan niin että olisi ollut varma järistyksestä. Näillä vuosin nuppi heijaa välillä ihan ilman järistyksiäkin, vaan se kuulunee asiaan.
Kesäkin on vähän peruuttanut tuloaan, vaan on sentään vielä +25 astetta. Kummasti tuohon lämpöön tottuu, muistan ennen kun oli +25 astetta niin huokailtiin, että on kuuma!. Kosteutta tietysti oli vähän enemmän kuin täällä ja se teki tukalamman olon. Täällä on mielestäni nyt oikein mukava olla, ei
palele, mutta ei ole liian kuumakaan.
Olemme alkaneet ostella matkalla tarpeellista tavaraa ja muitakin valmisteluja on jo tehty. Aika kuluu sellaista vauhtia, että pelottaa koska ehtii kaiken tarpeellisen tehdä. Vaan tottapa se siitä selkeää asia kerrallaan.
Äitiliini kuulosti pirteältä kun soittelin hänelle äitienpäivän tienoilla. Hyvä niin.
Järistyksistä huolimatta;
Hyvää virkistävää viikonloppua kaikille.

Vappukin jo ohitettu.

Tässä kevään kirkastuvassa hötäkässä on jo kuukausikin vaihtunut. Apila kävi oli ja meni. Huokaus. Olisimme häntä jaksaneet pidempäänkin katsella. Nyt ei paljon muuta ole edessä kuin parit lääkärinreissut ja Suomen matkan suunnittelu. Lauttalippuja täytyy kohta tilailla, että sovimme "Stokiksessa" paattiin. Tarkkaan pitää myös miettiä mitä kannattaa lastata mukaan ja mitä ei. Täällä on nyt niin mukavat ilmat että surettaa pois lähtö, onneksi kesäkuussa tulee jo niin kuumaa että, helpottaa lähtö viileämpiin maisemiin. Lämpöisiä terveisiä omaisille kotosuomeen.