Uutukainen vuosi.

Olemme jo opetelleet pari viikkoa elämään tätä uutta vuotta. Näköjään se sujuu samoin konstein kuin tuo entinenkin. Ällöttävä flussa sairastettu ja olo alkaa vähitellen normalisoitua. Olikin tavallista nuhaflunssaa ankarampi tällä kertaa. Vei niin huonoon kuntoon että pyörtyä muksahdin alas vessan pytyltä ja onnistuin siinä alas kolistessani kolhimaan otsani ja vähän muitakin paikkoja. Otsan alueen veren purkaumat tapaa vähitellen lasketella alaspäin ja niin tälläkin kertaa, olihan upeat värit luomella jonkin aikaa. Lääkäri setääkin piti käydä puhuttelemassa, kun muuten ei vatsa suostunut aloittamaan ruuan sulatusta uudelleen. Sanoin miehelleni kyllä että nyt taitaa taju mennä, vaan kun en ole ollut pyörtyilevää sorttia aiemmin, ei hän ehättänyt heti hätiin. Oli sitten eka kerta kun pyörryin koko yli 60 ikävuoteni aikana.
 

Laitoimme syksyllä muutamia siemeniä kasvamaan, basilikaa, salaattia, persiljaa, tomaattia, paprikaa, kaikki itivät melko hyvin. Viereisessä 
kuvassa tomaatin alku. Salaattia on kasvanut hyvin, 
basilikaa yli tarpeen, persiljaa tarpeeksi. Sitten nämä tomaatit, hyvin nekin lähtivät alkuun niinkuin kuvasta näkyy. Taisi vain olla joku vähän erikoinen lajike.

Olemme nostaneet sen nyt tuohon yläkerran terassille ja se kasvaa kuin meinaisi kattoon asti ulottua. Tomaatin alkuja on ihan kiitettävästi ja satoakin on jo korjattu. Ja kuten kuvasta 
näkyy kokoa on melkoisesti. Makukin ihan kohdallaan. Seuraavaat näyttäisivät olevan vähän tavan omaisempia ja hyvä niin.
Tästä sitä nyt sitten jatketaan eteenpäin, tomaatti minä ja kumppanit, pitäkäähän lippu korkealla,kyllä se siitä taas iloksi muuttuu.